Arkeologia

Susiluolasta on löydetty noin 200 esinettä, ja noin 600 iskentäjätettä. Esineiden joukossa on mm. yksipuolinen iskuri, lovettu esine, leveä sivukaavin ja iskukivi. Kiviesineiden raaka-aineena on käytetty silttikiveä, kvartsia ja kvartsiittia. Koska silttikiveä ja kvartsiittia ei tunneta seudulla luontaisena, on raaka-aine näihin esineisiin tuotu muualta. Raaka-aineena on käytetty myös vulkaniittia, hiekkakiveä ja jaspista.

Susiluolan kerroksista IV-V saadulle kiviaineistolle on luonteenomaista eri valmistustekniikoiden esiintyminen samanaikaisesti. Työstöominaisuuksiltaan paremmissa kivilaaduissa kuten hienorakenteisessa kvartsiitissa ja punaisessa silttikivessä esiintyy keskipaleoliittikumille tyypillisiä valmistustekniikoita. Hiekkakivessä, kvartsissa ja kvartsiitissa on puolestaan käytetty Clacton-tekniikkaa.

Susiluolasta löydetyt ytimet ja säleet eivät tarjoa riittävästi materiaalia typologiseen luokitteluun, mutta niissä ilmenevää iskentätekniikkaa voidaan pitää ominaisena Moustérian-kulttuurille. Myös kvartsiitista ja silttikivestä valmistetut, säleestä muotoillut esineet sopivat sen puitteisiin, vaikka esineitä ei olekaan mahdollista sijoittaa tiettyihin esinetyyppeihin. Levallois-tekniikan piirteitä ei esineistössä ilmene, johon lienee syynä korkealuokkaisen piimateriaalin puuttuminen.

Luumateriaalia ei jääkautta edeltävältä ajalta ole toistaiseksi löydetty. Sen sijaan jääkauden jälkeiseltä ajalta on löydetty runsaasti luolaa asuttaneiden eläinten luita. Kesän 2004 kaivauksissa luolasta löydettiin luunsiru, joka herätti jo tutkijoiden toiveet. Valitettavasti luunsiru osoittautui niin pieneksi, että ajoitusnäytteen ottaminen oli mahdotonta.

Susiluolan tutkimukset ovat herättäneet suurta mielenkiintoa myös maamme rajojen ulkopuolella. Kyseessä on ainoa paikka Fennoskandiassa, josta on löydetty merkkejä ihmisasutuksesta viimeistä jäätiköitymistä edeltävältä jaksolta. Keskustelua on herättänyt erityisesti luolan asukkaiden edustama ihmislaji. Tutkimustulosten perusteella kyse on kuitenkin oltava Eurooppaa 300 000–30 000 vuotta sitten asuttaneista neandertalinihmisistä.

Lisätietoja Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta.