Prosin talo

Kauhajoentie 7
64350 KARIJOKI
Tilattavissa juhla- ja kokoustilaisuuksiin
sekä matkailijaryhmille
Prosin talon varaukset: Juhlapalvelu Sofia

Historia

Ensimmäinen Prosi oli lähtöisin Saksan Lyypekistä. Vuonna 1606 Ambrosius Brusi raivasi Bötomin kylään uudistilan, jonka hän nimitti oman nimensä mukaan Brusius. Kantatila sijaitsi alempana jokivarressa ja on jaettu vuosisatain kuluessa lukemattomiin osiin.

Antti Yrjönpoika Brusi syntyi 22.11.1758. Hän oli lautamies, kirkonisäntä ja raivaaja. Antti Brusi viljeli Brusilan verotilaa numero kaksi vuodesta 1787. Suomen sodassa talon kärsimät vahingot ylittivät kaikkien Vaasan läänissä sijaitsevien talonpoikaistalojen kärsimät vahingot. Brusi rakensi lähes kaikki rakennukset uudelleen ja talon prameutta osoittikin se, että uudelleen rakennettuja rakennuksia oli kaikkiaan 22.

Prosin talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Porstuahirressä on vuosiluku 1841. Talo on Suupohjan rannikkoalueelle tyypillinen parituparakennus ja se oli suvun hallussa neljän polven ajan. Vuonna 1870 Margareta Malakiantytär Brusi ja Josef Högblom ostivat 35/288 osan Brusin kantatilasta.

Talo oli aikoinaan niin sanottu mahtitalo ja myös muuten arvossaan. Siellä majoittui usein pappeja ja muita kirkonmiehiä. Prosin talon isäntäväki on vaikuttanut ainakin lautamiehinä, nimismiehinä, poliiseina, pankkielämän perustajina ja kunnan esimiehinä sekä seurakunnan päättäjinä. Talossa on kokoontunut paloapuyhdistys, maanviljelysyhdistys, Suojeluskunta, Nuorisoseura sekä monia muita. Prosin taloon on vedetty pitäjän ensimmäinen puhelinlinja.

Vuonna 1999 Karijoen kunta osti rakennuksen Prosin suvun perikunnalta. Asumiskieltoon talo oli määrätty 1980-luvulla. Ympäristökeskus määräsi rakennuksen purkukieltoon, jonka jälkeen kunta teki rakennukseen remontin. Karijoki-seura vuokrasi rakennuksen vuonna 2003 kuudeksitoista vuodeksi. Prosin talon avajaiset olivat vuonna 2004. Karijoki-seura kunnosti, kalusti ja ylläpiti rakennusta sekä pihapiiriä kahdeksan eri hankkeen avulla ja pitivät talon eläväisenä järjestäen juhlia ja tapahtumia. Ilman kökkäväkeä, eli karijokisia naisia ja miehiä, jotka vapaaehtoisesti osallistuivat kunnostustöihin, ei hankkeet olisi onnistuneet. Perinnetiedon asiantuntijat ovat olleet kiitollisia siitä, että Prosin talossa kunnostamisessa säilytetty perinnerakentamista, vaikka kaikki ei talossa olekaan niin kuin ennen.

Pönttömuurit on säilytetty, mutta palomääräysten vuoksi niitä ei voi käyttää. Myös yläkertaan johtavat portaat ovat aidot mutta eivät johda mihinkään, niitä pitkin vintille ei pääse. Keittiö on tehty nykyaikaiseksi juhlien ja kokousten järjestämisen vuoksi. Prosin talon tekstiilit ovat pääosin karijokisten naisten tekemiä käsitöitä. Prosin talon pihapiirissä olevan aitan yläkerrassa voi yöpyä. Eräs hääpari vietti aitan yläkerrassa hääyönsä.

Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen rakennusperintökilpailussa Prosin talo palkittiin vuonna 2005.

Vuonna 2019 Karijoki-seuran vuokrasopimuksen päätyttyä, Karijoen kunta otti talon ylläpitämisen vastuulleen. Prosin talo on toiminut kokous- ja juhlatila käytössä ja kesällä 2021 talossa toimi kesäkahvila sekä oheisohjelmana taidenäyttely.

 

Punainen Prosin talo, valkoinen eteinen

Savusauna

Prosin talon välittömässä läheisyydessä on savusauna, joka on lahjoitus Heikki Myllykosken perikunnalta. Savusauna on vuodelta 1946. Alkuperäistä omistajaa ei tiedetä. Sauna ei ole käytössä vaan sen tarkoitus on esitellä perinnerakentamista ja se on osa museorakennusryhmittymää.