Karijoen kotiseutumuseo seisoo ylväänä joen poukamassa Marttusen mäellä osoitteessa Punnintie 12. Karijoen museo on paikalla, mistä perimätietojen mukaan Karijoen asuttaminen alkoi 1500 luvulla. Ensimmäinen asukas tuli tarinan mukaan Pirkkalasta, Pohjois-Satakunnan kautta, loppumatkan jokivartta pitkin, ohranjyviä pussissaan. Hän kaskesi, kuokki pellon, kylvi mukanaan tuomansa ohranjyvät ja rakensi asunnokseen saunan. Uudisasukas mieltyi paikkaan ja lähti hakemaan nuorikkoaan, joka oli nimeltään Martta. Tarinan mukaan siitä tulee Marttusen paikan nimi.
Paikalla on asuttu vanhojen vuosilukumerkintöjen mukaan jo 1500-luvun alusta lähtien. Iso-Marttunen on merkitty maarekisteriin vuonna 1874. Sukututkimuksen mukaan se on ollut saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1687. Talon isännäksi on tällöin merkitty Antti Heikinpoika puolisonaan Valpuri.
Museotalon rakentamisvuodeksi asiantuntijat ovat arvioineet 1800-luvun puolivälin paikkeille. Merkintöjä rakentamisvuodesta ei ole. 1894 on tehty iso remontti, josta on vuosiluku kivijalassa. Tuolloin on vaihdettu möllikivet porakiviksi ja rakennus korotettu kaksikerroksiseksi.
Vuonna 1970 Karijoen kunta osti päärakennuksen museoksi. Hyvin pian rakennus remontoitiin perusteellisesti. Karijoen sotaveteraanit ja Eläkeliiton Karijoen yhdistyksen miehet pystyttivät museon pihapiiriin lutin, joka on vuodelta 1841. Myös riihi on pystytetty pihapiiriin. Eläkeliiton väki on rakentanut museon rinteeseen kesäteatterikatsomon Kristiinankaupungin rautatien ratapölkyistä.
Vuonna 1983 museolle tuodut esineet luetteloitiin ja niitä tuli kirjoihin 1000 kappaletta.
Museo esittelee ensisijaisesti asumista, arkea, esineistöä ja työtapoja yli vuosisadan takaisesta nykypäivään. Esineet on pääosin saatu lahjoituksina.
Museo on avoinna kesäsunnuntaisin klo 12 – 15 tai sopimuksen mukaan. Kesäsunnuntaisin järjestetään museon miljööseen sopivia ohjelmanumeroita mm. yhteislaulua. Lähes perinteenä voidaan jo pitää juhannuspäivän jumalanpalvelusta museolla.
