|
|
|
|
|
Uutiskirje 1/26 | 20.1.2026
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teknisen toimen ajankohtaisia
Syksyllä keskustan alueen katuvalojen palamisessa esiintyi ongelmia, joka on aiheuttanut kuntalaisten parissa keskustelua. Vian syyksi paikallistettiin Punnintien katuvalojen maakaapeli Saliininkujan risteyksen ja Kytötien välisellä alueella. Punnintielle tilattiin kaapelinäyttö ennen joulua. Kaapelinäytön jälkeen oli tarkoitus korjata vaurioitunut katuvalokaapeli, mutta maa jäätyi ja korjaustyö päätettiin siirtää keväälle roudan sulamisen jälkeen.
|
|
Punnintien katuvalot kytkettiin siinä vaiheessa pois keskustan katuvaloista. Keskustan alueen katuvalot palavat nyt normaalisti, mutta Punnintien linja joudutaan pitämään sammutettuna kevääseen saakka.
|
|
|
|
|
Rakennustarkastaja Vesa Osmo on jäänyt eläkkeelle.
|
|
Karijoen rakennustarkastajana on toiminut 1.1.2026 alkaen Teuvan uusi rakennustarkastaja Satu Humalamäki.
|
|
Rakennustarkastaja on Karijoella tiistaisin, toimisto kunnantalolla.
|
|
|
|
|
Karijoen kunnan vesilaitoksen verkostosta otetaan vuosittain neljä vesinäytettä. Näytteet otetaan aina eri kohteista. Vuonna 2025 näytteet otettiin helmikuulla, huhtikuulla 2 näytettä sekä neljäs näyte marraskuulla.
|
|
Vesinäytteissä kaikkien tutkittujen aineiden pitoisuudet ovat olleet jokaisessa näytteessä selvästi alle sallittujen raja-arvojen.
|
|
Kunnan keskustan alueelle talousvesi tulee kunnan omasta Hyttisen lähteestä. Sahakankaan teollisuusalueelle kunta ostaa veden Siltanevan vesiyhtymältä.
|
|
Kunta myy vettä useille pienille vesiyhtymille, joilla on oma velvollisuutensa hoitaa ja huoltaa vesijohtoverkostoaan sekä ottaa tarvittavat vesinäytteet.
|
|
|
|
|
|
Talven tullessa tavoite on luoda talviliikuntamahdollisuuksia kuntalaisille. Latujen tekoon vaadittavaa lumimäärää ei vielä tänä talvena ole satanut, mutta luistelua on päässyt jo harrastamaan.
|
Kun pakkasta on sopivasti, alkaa luistelujään jäädyttäminen.
Karijoen kaukalon luistelujää tehdään tekonurmen päälle. Pohja luo omat haasteensa johtuen sekä materiaalista että epätasaisuuksista. Jotta luistelu olisi miellyttävää ja turvallista, pyritään jäästä saamaan tasainen ja kiiltävä.
|
Sivustakatsojasta jäädytys ja jään hoito voi näyttää helpolta, mutta työhön liittyy monia niksejä. Jäänteossa on oleellista tehdä pohjatyöt kunnolla, jotta kenttä olisi mahdollisimman hyvä pitkän aikaa ja jäänhoitoon käytössä olevat resurssit tulisivat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.
|
Ensimmäinen jäädytys vie aikaa. Suotuisissa sääolosuhteissa jäädytys letkuttamalla kestää yleensä neljästä viiteen päivää. Paras lämpötila jäädyttämiseen on noin 5-10 pakkasastetta. Liian lämpimällä vesi ei jäädy riittävän nopeasti ja liian kylmällä se jäätyy epätasaiseksi.
|
Luistelujään hoito toteutetaan sääolosuhteet ja -ennusteet huomioiden. Huoltojäädytystä ja jääalueen puhdistamista suoritetaan arkipäivisin kunnan työntekijöiden toimesta tarvittaessa. Viikonloppuisin ei jäädytetä.
Arkisin kaukalon jää huolletaan siten, että se on koulun oppilaiden käytettävissä kouluaikana.
|
Luistelujään viikonloppuhuolto on hankittu ostopalveluna.
|
|
Säänvaihtelut haittaavat jäänhoitoa jonkin verran. Jo pienilläkin plusasteilla jään pinta menee märäksi, jolloin se pitää rauhoittaa luistelemiselta. Kentän laidalle asetetaan turvallisuussyistä käyttökieltokyltti mikäli sääolosuhteet ja -ennusteet antavat siihen aihetta. Vaikka pehmenneellä jäällä vielä pystyisikin luistella, niin luistelusta aiheutuvat epätasaisuudet jään pinnassa teettävät jään hoitajille ylimääräistä työtä ilmojen jälleen kylmetessä. Ethän siis mene jäälle jos huomaat kentän laidalla kieltokyltin.
|
|
|
|
|
|
Koulun vuodenvaihteen terveisiä
|
|
|
Aada ja Aaro lasten itsenäisyyspäivän juhlissa Helsingissä
|
|
Pääministeri kutsuu joka vuosi lasten itsenäisyyspäivän juhlaan kaksi kymmenen vuotta täyttävää lasta jokaisesta Suomen kunnasta. Tällä kertaa Karijoen kuntaa edustivat Aada Järvenpää ja Aaro Pöllänen. Heidän mielestään juhlassa jännittävintä oli pääministeri Petteri Orpon kättely. Myös erilaiset toimintapisteet olivat hauskoja ja mielenkiintoisia. Maukkaat tarjoilut ja hyvä musiikki (mm. Kaj-yhtye) jäivät myös erityisesti mieleen ja koko matkasta tuli erityinen muisto koulutaipaleesta.
|
|
|
|
Koululaisten erilainen viimeinen kouluviikko ennen joulua
|
|
Koulussa oppilaiden viimeinen viikko ennen joululomaa käynnistyi poikkeuksellisesti parilla ”vapaapäivällä”. Putkivuoto koulun pihan läheisyydessä aiheutti sen, että vettä ei tullut ollenkaan koululle ja siksi koulu piti sulkea kahdeksi päiväksi. Kun päästiin takaisin kouluun, olikin jo kiire harjoitella joulujuhlaohjelmat valmiiksi. Joulujuhla oli siirretty torstaiksi ja onneksi ohjelmat päästiin esittämään melkein täydelle juhlayleisölle.
|
|
|
|
|
Jokainen luokka oli harjoitellut ohjelmiaan ja ne menivät loistavasti. Juhlan kruunasi vanhempainyhdistyksen arvonta, jonka loistavat palkinnot saivat hyvän mielen moneen perheeseen.
|
|
|
|
|
|
|
Pikkujoulupäivä on yksi oppilaiden lukuvuoden toivepäivistä. Tälläkin kertaa myös joulupukki ehti pistäytyä koulullamme piristämässä oppilaiden ja henkilökunnan mieltä.
|
|
|
|
Viidesluokkalaiset kynttilöiden sytyttäjinä
|
|
Pitkän perinteen mukaisesti koulumme viidesluokkalaiset vastaavat sekä itsenäisyyspäivänä että jouluaattona kynttilöiden sytyttämisestä Karijoen sankarihaudoille. Tänäkin vuonna perinne jatkui.
|
|
|
|
Lukuvuosi käyntiin jäällä liikkuen
|
Vuoden vaihduttua saapuivat myös kovat pakkaset ja kunnan talonmiehet huolehtivat kaukalon jäädyttämisestä. Se onkin ollut loistokunnossa koulun liikuntatunteja varten. Toivotaan, että kelit vain pysyvät talvisina ja jäätä käytetään paljon myös vapaa-ajalla.
|
Kevätlukukauden arkiset viikot
|
Joululomalta palattua koulussa alkaa kevätlukukauden arkiset viikot, joissa siirrytään uusien kirjojen myötä monien uusien asioiden pariin. Arkea siivittävät välimausteina Runebergin ja ystävänpäivät omine ”mausteineen”.
|
|
Ja taas alkaa olla se aika vuodesta, että uusien ekaluokkalaisten (ja tulevien eskareiden) tulee ilmoittautua kouluun. Tänä vuonna se tulee suorittaa ma 9.2. mennessä. Asiasta tulee tarkempaa lisäinfoa kunnan tiedotteisiin, Suupohjan sanomiin ja tiedotteena suoraan eskareille.
|
|
|
|
|
|
Liikunnanohjaaja Janikan terveiset
|
|
|
Mitä tänään syötäisiin? – Ruokasuunnittelu arjen apuna
|
|
Kello lähenee viittä, ja vatsassa alkaa kurnia. Jääkaapissa näkyy puolikas paprika, juustopala ja epämääräisiä ruoan jämiä aiemmilta päiviltä. Päässä pyörii tuttu kysymys: “Mitä tänään syötäisiin?" Jos tilanne kuulostaa tutulta, niin et ole yksin.
|
|
Usein arkiruokailu aiheuttaa enemmän stressiä kuin iloa, vaikka sen ei tarvitsisi
|
|
Yksi tehokkaimmista keinoista välttää ”mitä tänään syötäisiin” -ahdistus on yksinkertainen ruokasuunnittelu. Kun miettii etukäteen muutaman arkiruoan ja tekee kauppalista, säästyy päivittäiseltä päätöksenteolta. Kaupassa käynti nopeutuu, heräteostokset vähenevät ja ruokahävikki pienenee. Samalla vapautuu energiaa muihin arjen tärkeisiin asioihin.
|
|
Ruokasuunnittelu ei tarkoita täydellistä viikkokalenteria tai sitä, että kaiken täytyy mennä suunnitelmien mukaan. Päinvastoin – onnistumisen salaisuus on maltillinen kunnianhimo. Arjessa riittää, että ruoka on kohtuullisen terveellistä, täyttävää ja helppoa valmistaa. Toisinaan ruokaa jää yli ja sitä syödään kahtena päivänä tai mieli tekeekin jotain muuta. Ruokasuunnitelma on apuväline, ei sitova sopimus.
|
|
4 helppoa vinkkiä ruokasuunnitteluun
|
|
1. Listaa arkiruoat, joita on helppo ja nopea valmistaa ja joita perheessä oikeasti syödään. Kun lista on valmiina, ei tarvitse joka viikko keksiä kaikkea uudestaan.
|
|
2. Suunnittele ruokalista viikolle tai edes 3-4 päivälle. Käytä apuna listaa arkiruoista ja ota koko perhe mukaan suunnitteluun. Kun jokainen perheenjäsen saa vaikuttaa, vähenee valitukset ja motivaatio yhteiseen syömiseen kasvaa.
|
|
3. Luo kauppalista ruokalistan pohjalta. Näin osaat ostaa kaupasta tarvittavat raaka-aineet ja vältyt heräteostoksilta ja vähennät hävikkiä.
|
|
4. Salli joustaminen. Kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, eikä tarvitsekaan. Riittävän hyvä riittää.
|
|
|
|
|
|
|
|
Vapaa-aikatoimessa tapahtuu
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teknisen lautakunnan esittely
|
|
Mikko Mäki-Kanto, 41, Perussuomalaiset
|
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Päivätyöni takia omaan laajan teknisen alan kokemuksen 20v taustalla, tuolla kokemuksella koen että minulla on juurikin tekniselle toimelle annettavaa.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon tehostaminen, myös taloudellisesti. Tiestön ylläpito ja yhteistyö yksityistiekuntien kanssa, oleellisena osana myös näiden asioiden tehostaminen ja sitä kautta jopa mahdolliset säästöt kuitenkin tinkimättä laadusta.
|
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Edellisen vastauksen mukaisesti, toiminnan kustannus tehokkuuteen ja laatuun. Erityisesti tiestöön ja toisena asiana kiinteistöjen ylläpitoon, hoitoon ja mahdolliseen määrään.
|
|
|
|
|
Sami Kaunisto, 53, Keskusta
|
Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja
|
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Jatkumoa hyvälle kehitykselle, ollaan saatu jo aikaisempina vuosina kehitettyä hyviä toimintamalleja mm. kilpailutukseen, rekrytointeihin jne.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Yksityistieasiat, virkistys- ja liikuntapaikkojen ylläpito sekä kunnan kiinteistöjen kunnossapito.
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Panostettava kuntalaisten aktivointiin mm. yksityistieasioissa tukemalla ja helpottamalla tiekuntien järjestäytymistä
|
|
|
|
Mirka Nukarinen, 33, Keskusta
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Minua kiinnostaa konkreettinen vaikuttaminen kunnan arkeen ja kehitykseen. Tekninen lautakunta käsittelee asioita, jotka näkyvät suoraan kuntalaisten ja yritysten arjessa. On tärkeää, että kunnan infrastruktuuri tukee elinkeinoelämää ja arjen sujuvuutta.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Hyvät liikenneyhteydet, toimivat toimitilat ja asuinpaikat sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet parantavat arkea. Yksi merkittävä kehityskohde on kunnan tieverkosto, joka vaikuttaa sekä kuntalaisten liikkumiseen että yritysten toimintaedellytyksiin. Lisäksi kuntaan on muuttamassa ennätyksellisen paljon nuoria, mikä lisää painetta asuntotarjonnan kehittämiseen. Kunnan luonto- ja ulkoilualueet tarjoavat paljon potentiaalia – niiden saavutettavuutta ja käyttömahdollisuuksia tulisi edelleen kehittää, jotta ne palvelisivat entistä paremmin sekä kuntalaisia että matkailijoita.
|
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Panostan siihen, että Karijoki olisi houkutteleva paikka asua, yrittää ja harrastaa. Tuen päätöksiä, joilla vahvistetaan kunnan elinvoimaisuutta ja kasvua: tieverkoston kunnon parantaminen, vastaaminen kasvavaan asuntotarpeeseen, yrittäjyyden tukeminen ja huomiointi päätöksenteossa sekä panostaminen vapaa-ajan hyvinvointiin.
|
|
|
|
Mikko Savolainen, 50, Keskusta
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Halusin tekniseen lautakuntaan koska edellisellä valtuustokaudella olin lautakunnassa kunnanhallituksen edustajana ja teknisellä on hyvä tekemisen meininki. Haluan edelleen olla mukana keskustelemassa ja päättämässä.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Kaikenlainen dokumentointi kunnan kiinteistöistä ja tehdyistä töistä on iso kehityskohde, tekijät ja päättäjätkin vaihtuvat, historia pitää saada luettavaan muotoon.
|
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Aktiiviseen keskusteluun kokouksissa.
|
|
|
|
Terhi Kaartinen, 41, Perussuomalaiset
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Haluan olla päättämässä kunnan investoinneista kuntalaisia ajatellen.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Kehityskohteina näen Karijoen nuoret jotka tarvitsisivat enemmän virikkeitä. He ovat tulevia veronmaksajia.
|
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Haluan että kunta käyttää säästeliäästi ja järkevästi kunnan rahoja ja aion puuttua epäoleellisiin sijoituksiin.
|
|
|
|
|
Emilia Mannila, 45, Kokoomus
|
Miksi halusit tekniseen lautakuntaan? Haluan olla mukana päätöksenteossa joka vaikuttaa kuntalaisten arkeen.
|
Mitä kehityskohteita näet teknisellä toimella? Kunnan kiinteistöt ja tiet.
|
Mihin asiaan aiot panostaa teknisessä lautakunnassa tulevan neljän vuoden aikana ja miten? Siihen että kunnan kiinteistöt ja tiet saadaan pidettyä hyvässä kunnossa.
|
|
|
|
|
Markku Leppinen, Kokoomus
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
